Kvinttikomeron molemmat solistit ovat nyt lähteneet Jyväskylästä muille maille vierahille, joten komeron ovet pistetään toistaiseksi kiinni. Kaappi pysyy kuitenkin paikallaan ihan sitä varten, että satunnaiset vierailijat, jotka haluavat kurkistaa Jyväskylän Naislaulajien sinisen julkisivun taakse, voivat käydä täällä tutustumiskierroksella kuulostelemassa sitä kuoromaailman syvien rivien huminaa.
Huminasta puheen ollen, jos metsässä kaatuu puu ja kukaan ei ole paikalla kuuntelemassa, niin rungon rysähtämisestä ei kuulu ääntä. Ihan vain tiedoksi
. Ääntä ei ole olemassa missään muualla kuin kuulijan päässä. Ääni on aivojen tulkinta siitä, miten maailma värähtelee ja mihin suuntaan niitä aaltoja kulkee. Joten otetaanpas se kaatunut runko, sahataan lankuiksi ja nikkaroidaan siitä tutiseva aasinsilta tähän tapaan: musiikki on kuulijan päässä, joten kuorolaulussakaan ei ole mitään ideaa, ellei joku kuuntele sitä. Joten menkää ihmiset kuuntelemaan Jyväskylän Naislaulajia, kyllä niistä ääntä lähtee ilman Nuppua ja minuakin!